Darwinin jalanjäljissä

Terkut täältä Galapagoksen ihmeiden ääreltä! Menee se joulunaika näinkin, vaikka vähän haikein mielin mietinkin glögiä, kinkkua, perhettä ja lunta. Mutta yhtään ei ole ikävä lokakuusta asti soivia joululauluja,  sitä jumalatonta hössötystä ja ostoshysteriaa. Ja kuten kohta kolmevuotias kummityttönikin tiesi, joulupukki ei löydä Galapagokselle.

Tämä kaveri seurueineen tuli vastaan matkalla aamupalaostoksille

(Paparazzeihin kyllästynyt..?) Blue-Footed Booby

Tortoise Spa

Tästä etapista tuli pieni syrjähyppy budjettiamatkailuun, sillä halpaa Galapagoksesta ei saa tekemälläkään, ja suurin osa reppureissaaajista jättääkiin sen suosiolla väliin. Onnistuin kuitenkin metsästämään varsin "edulliset" lennot, muuta keinoa kuin lentäminen tänne pääsemiseen ei oikein olekaan. Suunnitelmana oli tutustua saariin vesiltä käsin ja buukata paikka risteilylle. En varannut mitään etukäteen, vaan heti kentältä selvittyäni ja kelvollisen hostellin löydettyäni lähdin metsästämään viime hetken paikkaa risteilylle. Sopiva laiva löytyikin yllättävän helposti ja myöhemmin vielä selvisi, että olin onnistunut tinkaamaan reissun halvemmalla kuin kukaan muu (ja osa laivallamme olevista maksoi jopa tuplahintaa meikäläiseen verrattuna). Suosittelen siis ehdottomasti jättämään matkapäiviin sen verran pelivaraa, että varaamisen voi jättää viime tinkaan, jos suinkaan mahdollista. Ja suosittelen myös valitsemaan pienen paatin suurten risteilijöiden sijaan, reilusti edullisemman hinnan lisäksi bonuksena on kompaktin kokoinen ryhmä. Pienen porukan kanssa on huomattavasti helpompi liikkua ja kaikkiin paikkoihin ei isommilla veneillä edes pääse. Kauhulla katselin, kun muutamastakin suuremmasta veneestä rantautui kumivenearmeijallinen turisteja pällistelemään milloin mitäkin eläinpoloa. Snorklaussessioissa näyttivät pullikoivat kuin sillit suolassa, eivätkä todennäköisesti nähneet paljoa kaverin räpylöitä enempää.. Vaikka samalla hinnalla olisin päässyt jollekin isommista luksusristeilijöistä, rehellisyyden nimessä on sanottava, että en olisi vaihtanut vanhaa, pientä ja sympaattista paattiamme yhteenkään. Toki jokaiselle jotakin, oma makuni taitaa muutenkin hieman poiketa valtavirrasta :P

Vaikka tein matkasta niin budjettiystävällisen kuin mahdollista, en halua edes ajatella kauanko olisin tällä rahalla humputellut menemään esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa. Noh, tämä toki oli tieodssa, ja joka pennin arvoinen kokemus on ehdottomasi ollut. On tullut  muun muassa snorklattua pingviinien, äärettömien leikkisien merileijonien, jättiläismäisten kilpikonnien ja vasarahaiden kanssa, ihasteltua delfiineitä, iguaaneja, lisää kilpikonnia ja merileijonia poikasineen sekä flamingoja, pelikaaneja jne, lojuttua autioilla valkoisilla hiekkarannoilla ja syötyä hyvin.

Ihan pikkkasen vaan säikähdin, kun tämä kaveri yllättäen pomppasi vedestä viereeni laiturille

Suurimman vaikutuksen meikäläiseen tekivät hait. Niitä toki näkee muuallakin kuin täällä, mutta lähitutustuminen oli itselleni ensimmäinen laatuaan. Muutamia pienehköjä yksilöitä on tullut ennenkin bongattua, mutta tämä oli jotain ihan muuta. P'äivittäiseen ohjelmaan kuului kaksi snorklausretkeä, ja haiden bongaus teki hommasta kaksinverroin mielenkiintoista. Ensin bongasin yhden yksilön ja olin että jee, hai! Sitten näkökenttään lipui toinen..ja kolmas..ja neljäs ja seuraavaksi huomasin olevani keskellä haiparvea. Vähän turhan monta kaveria ja vähän turhan lähellä omaan makuuni! Kokemuksen kruunasi vielä suoraan alapuolelle ilmestyvä viiden vasarahain poppoo. Säikähdin niin, että meinasin kakkia märkäpukuuni ja jäi lajintunnistus vähän vähälle, vasarapäät sentään olivat sen verran hölmön näköisiä, että niistä ei voinut erehtyä. Seuranani olleet haihin tottuneet etelä-afrikkalainen ja australialainenkin olivat varsin vaikuttuneita uimaseurastamme, minä en osannut päättää ollako enemmän järkyttynyt vai lumoutunut. Yritä siinä sitten selittää haiden ja krokotiilien kanssa kasvaneille, että suomalaisen kokemukset kaloista rajoittuvat lähinnä mummivainaan kanssa mato-ongella käyntiin ja kalatiskin kirjolohiin.

Meidän "risteilijä"

Välillä vähän keinutti

Kaktuksenhalaaja! (Don't try this at home! :D)

Frigate Bird

Loppuhuipennuksena vielä rutiininomaisesta muutaman tunnin pomppuisesta pikavenematkasta saarelta A saarelle B kehkeytyi yllättäen valaidenkatselureissu! Ihmettelin, miksi vene yllättäen pysähtyi ja luulin jo jonkun olevan merihädässä, kun kuulin ensimmäiset ou mai gaadit ja oh shitit kanssamatkustajien kurkotellessa horisonttiin. Mutta mitä vielä, olimme porhaltaneet yllättäen keskelle valasparvea! Ja juuri kun edellisenä päivänä ääneen totesin, että kaikkea sitä on tullut nähtyä, mutta valaaseen en ole vielä törmännyt...

DIY-Joulu